Alzheimerin tauti on yleisin muistisairauksien muoto, ja se vaikuttaa kymmeniin tuhansiin suomalaisiin. Kyseessä on etenevä sairaus, joka heikentää vähitellen muistia, ajattelukykyä ja päätöksentekoa. Kun sairaus etenee, ihminen ei enää kykene hoitamaan omia asioitaan.
Tässä vaiheessa edunvalvontavaltuutus nousee ratkaisevaan rooliin. Se on virallinen asiakirja, jolla henkilö voi etukäteen päättää, kuka hänen asioitaan hoitaa. Ilman sitä viranomainen määrää edunvalvojan — eikä sairastunut itse enää voi vaikuttaa valintaan.
Alzheimerin tauti Suomessa – tilastotietoa
Alzheimer ja muut muistisairaudet ovat kasvava kansanterveydellinen haaste.
Muistisairauksien määrä ja diagnosointi
| Tilasto | Luku | Lähde |
|---|---|---|
| Muistisairauksia sairastavia Suomessa | n. 150 000 | THL |
| Uusia muistisairausdiagnooseja vuosittain | yli 23 000 | Käypä hoito |
| Alzheimerin tauti yleisin syy muistisairauteen | 60–70 % tapauksista | WHO, THL |
Kuolleisuus ja kansantaloudelliset vaikutukset
| Tilasto | Luku | Lähde |
|---|---|---|
| Kuolleita dementian/Alzheimerin vuoksi (2020) | 10 700 | Tilastokeskus |
| Keskimääräiset hoitokustannukset per potilas/vuosi | n. 21 000 € | Theseus (Mäkipää 2014) |
| Ennuste: sairastuneiden määrä 2050 | jopa 250 000 | Muistiliitto |
Miksi edunvalvontavaltuutus on Alzheimer-potilaan turva?
Alzheimerin tauti etenee vaiheittain. Alkuvaiheessa henkilö kykenee vielä tekemään päätöksiä, mutta ajan kuluessa toimintakyky heikkenee merkittävästi.
Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä varhaisessa vaiheessa, kun sairastunut on vielä oikeustoimikelpoinen.
Hyödyt Alzheimer-potilaalle ja läheisille:
- päätösvalta pysyy perheessä eikä siirry viranomaiselle
- asiat voidaan hoitaa ilman pitkää edunvalvojan määräämisprosessia
- valtuutettu voi hoitaa käytännön asiat heti, kun DVV vahvistaa asiakirjan
Mitä tapahtuu, jos valtuutusta ei ole tehty?
Ilman edunvalvontavaltuutusta käräjäoikeus määrää edunvalvojan. Tämä prosessi voi kestää viikkoja tai kuukausia, ja edunvalvoja voi olla henkilö, jota sairastunut ei itse olisi valinnut.
| Tilanne | Edunvalvontavaltuutus tehty | Edunvalvontavaltuutus puuttuu |
|---|---|---|
| Kuka hoitaa asiat? | Itse valittu läheinen (puoliso, lapsi, ystävä) | Viranomaisen määräämä edunvalvoja |
| Prosessin nopeus | Nopeasti DVV:n vahvistuksen jälkeen | Käräjäoikeuden ja DVV:n prosessi voi kestää kuukausia |
| Läheisten rooli | Joustava ja luonteva | Usein raskaampi ja byrokraattisempi |
Esimerkkitilanne: Alzheimer ja asioiden hoito
Leena, 72, saa Alzheimer-diagnoosin. Hän laatii heti edunvalvontavaltuutuksen ja nimeää puolisonsa valtuutetuksi. Kun sairaus etenee eikä Leena enää kykene hoitamaan pankkiasioitaan, puoliso toimittaa asiakirjan Digi- ja väestötietovirastoon lääkärinlausunnon kera.
DVV vahvistaa valtuutuksen, ja puoliso voi välittömästi hoitaa laskut, omaisuuden ja käytännön asiat.
Jos Leena ei olisi tehnyt valtuutusta ajoissa, käräjäoikeus olisi määrännyt edunvalvojan — mahdollisesti ulkopuolisen, joka ei tunne perheen tilannetta.
Alzheimerin tauti ja hoitotahto – miten valtuutus tukee?
Hoitotahto on asiakirja, jossa henkilö ilmaisee toiveensa hoidon suhteen. Yhdessä edunvalvontavaltuutuksen kanssa se muodostaa vahvan turvan:
- hoitotahto kertoo toiveet hoidosta
- valtuutettu varmistaa, että toiveet toteutetaan käytännössä
Yhteenveto
Alzheimerin tauti koskettaa jo nyt kymmeniä tuhansia suomalaisia ja heidän läheisiään. Tilastot osoittavat, että sairastuneiden määrä tulee kasvamaan voimakkaasti väestön ikääntyessä.
Edunvalvontavaltuutus on yksinkertainen mutta ratkaiseva keino turvata sairastuneen ja läheisten asema. Kun asiakirja tehdään ajoissa, läheiset voivat hoitaa asiat ilman viranomaisbyrokratiaa, ja sairastunut saa varmuuden, että hänen toiveensa toteutuvat.
Palvelumme kautta saat virallisen ja juridisesti pätevän edunvalvontavaltuutuksen vain 19,90 €. Asiakirja toimitetaan sähköpostiisi heti tilauksen jälkeen PDF-muodossa, ja sen voi allekirjoittaa kahden todistajan läsnä ollessa.
👉 Tilaa edunvalvontavaltuutus tästä