Edunvalvontavaltuutus muistisairauden varalta – miksi se on tärkeää?
Muistisairaudet ovat Suomessa yleinen kansansairaus. Niitä diagnosoidaan vuosittain yli 23 000 uudella henkilöllä, ja tällä hetkellä yli 150 000 suomalaista elää jonkin muistisairauden kanssa. Useimmiten kyse on Alzheimerin taudista, mutta myös muita muistisairauksia esiintyy runsaasti.
Muistisairauden eteneminen voi olla hidas, mutta se voi myös edetä yllättävän nopeasti. Kun sairaus etenee, toimintakyky heikkenee ja kyky hoitaa omia asioita voi kadota kokonaan. Tällöin edunvalvontavaltuutus nousee tärkeään rooliin.
Miksi edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä ajoissa?
Edunvalvontavaltuutus on pätevä vain, jos henkilö ymmärtää sen sisällön ja tekee sen ollessaan vielä toimintakykyinen. Jos muistisairaus on jo pitkälle edennyt, asiakirjaa ei voi enää tehdä. Siksi valtuutus kannattaa laatia hyvissä ajoin, mielellään heti ensimmäisten muistioireiden ilmetessä tai jo ennen sairastumista.
Kun valtuutus on tehty ajoissa:
- sinä päätät itse, kuka hoitaa asioitasi
- läheiset säästyvät raskaalta ja pitkältä edunvalvojan määräämisprosessilta
- asiat hoituvat sujuvasti ja luotettavasti myös sairastumisen jälkeen
Mitä hyötyä valtuutuksesta on muistisairaan läheisille?
Ilman edunvalvontavaltuutusta läheisten on haettava käräjäoikeuden kautta edunvalvojaa, jos toimintakyky katoaa. Prosessi voi kestää kuukausia, ja se tuo lisää kuormitusta jo valmiiksi vaikeaan elämäntilanteeseen.
Edunvalvontavaltuutuksen avulla läheiset voivat:
- hoitaa pankkiasioita ilman ylimääräistä byrokratiaa
- tehdä päätöksiä asumisesta ja hoidosta
- hallinnoida omaisuutta ja varallisuutta valtuuttajan parhaaksi
- varmistaa, että päätökset tehdään läheisen toiveiden mukaisesti
Miten edunvalvontavaltuutus liittyy hoitotahtoon?
Moni muistisairas tekee myös hoitotahdon, jolla ilmaistaan toiveet tulevaa hoitoa varten. Edunvalvontavaltuutus täydentää hoitotahtoa: valtuutettu voi käytännössä valvoa, että hoitotahdossa esitetyt toiveet toteutuvat. Näin asiakirjat yhdessä antavat sairastuneelle turvaa sekä juridisesti että käytännön tasolla.
Esimerkkitilanne
Kuvitellaan, että henkilö saa muistisairausdiagnoosin 68-vuotiaana. Hän tekee heti edunvalvontavaltuutuksen ja nimeää puolisonsa valtuutetuksi. Kun sairaus etenee ja toimintakyky heikkenee, puoliso voi hoitaa käytännön asiat – maksaa laskut, hoitaa pankkiasiat ja tehdä tarvittavat sopimukset.
Ilman valtuutusta perhe joutuisi hakemaan edunvalvojaa käräjäoikeudelta. Tämä voisi kestää useita kuukausia ja aiheuttaa merkittävää epävarmuutta arjen hallintaan.
Muistisairaudet Suomessa – luvut pähkinänkuoressa
- 23 000 uutta muistisairausdiagnoosia tehdään Suomessa vuosittain
- Yli 150 000 suomalaista elää muistisairauden kanssa
- Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus
- Riski kasvaa iän myötä, mutta sairaus voi alkaa myös työikäisenä
- Toimintakyky voi heikentyä nopeasti, jolloin omien asioiden hoitaminen ei enää onnistu
Yhteenveto
Muistisairaus voi muuttaa elämän nopeasti ja ennakoimattomasti. Edunvalvontavaltuutus antaa turvaa sekä sairastuneelle että hänen läheisilleen. Sen avulla asiat pysyvät hallinnassa, päätösvalta säilyy perhepiirissä eikä siirry viranomaiselle.
Paras hetki tehdä valtuutus on ennen kuin sairaus vie toimintakyvyn. Palvelumme kautta saat juridisesti pätevän edunvalvontavaltuutuksen helposti ja edullisesti vain 19,90 €.
👉 Tilaa edunvalvontavaltuutus tästä ja varmista mielenrauha tulevaisuutta varten.